Toinen viikko pamahti käyntii ja teemana on "musta ja valkoinen". Jos ymmärsin oikein, niin haettiin mustan ja valkoisen maalamista ei mustavalkoista figuuria.
Kävi pulla ja jätin ninjat käyttämättä viime viikolla, vaikka rajoitettu paletti vähän houkuttelikin. Koko ajan ollut visio jossa kaksi mustaa ninjaa ahdistaa valkoista ninjaa vesilammikon reunalla. Saas nähdä saanko vinjettiä koskaan tehtyä, mutta toivottavasti napit saan.
Yritän napata pohjamaaleissa olevista ninjoista vielä kuvan, mutta en lupaile mitään. Aika prioriteetti on maalauksella.
maanantai 9. marraskuuta 2015
sunnuntai 8. marraskuuta 2015
12 nappia kuukaudessa haaste - 1. viikko: rajoitetun paletin valmiit
Eikä edes hilkulla! Vielä olisi ollut tehokasta työaikaa muutama tunti. Meinasi silti tulla kiire, kun onnistuin pari projektille pyhitettyä ajankohdan ryssimään muihin hommiin. No hiomista on vielä ennen kuin teen alustoihin vaaditut katumerkinnät ja loput härpäkkeet.
Saas nähdä vastaako tämä haluttua rajoitettua palettia. Periaatteessa punaista ei olisi tarvittu lainkaan paitsi naamaan ja aseen "tukkiin". Eli siltä osin olisin varmaan mennyt päävärien sininen ja keltainen avulla loppuun asti. No tietysti valkoinen ja musta, jos ne väreiksi luetaan. Valmis haasteen osalta:
Vähän ketuttaa tämä kuvausajankohta. En vain yksinkertaisesti onnistu saamaan mitään järkevää valaistusta keinovalolla aikaiseksi. Enkä muutenkaan osaa käyttää kameraakaan. Jälkikäteen muokkaaminen tuntuu taas sotivan omaa moraalia vastaan. Toki yritin korjata valotusta koneella, mutta eipä tuo tainut toimia ihan parhaalla mahdollisella tavalla.
Saas nähdä vastaako tämä haluttua rajoitettua palettia. Periaatteessa punaista ei olisi tarvittu lainkaan paitsi naamaan ja aseen "tukkiin". Eli siltä osin olisin varmaan mennyt päävärien sininen ja keltainen avulla loppuun asti. No tietysti valkoinen ja musta, jos ne väreiksi luetaan. Valmis haasteen osalta:
Vähän ketuttaa tämä kuvausajankohta. En vain yksinkertaisesti onnistu saamaan mitään järkevää valaistusta keinovalolla aikaiseksi. Enkä muutenkaan osaa käyttää kameraakaan. Jälkikäteen muokkaaminen tuntuu taas sotivan omaa moraalia vastaan. Toki yritin korjata valotusta koneella, mutta eipä tuo tainut toimia ihan parhaalla mahdollisella tavalla.
maanantai 2. marraskuuta 2015
12 nappia kuukaudessa haaste - 1. viikko: rajoitettu paletti
Kisan tirehtöörin arvontahatusta pamahti rajoittettu paletti. Helpotuksen huokaus. Saan heti pois eniten pelkäämäni porukan eli pakollisella väriteemalla olevan Steiner Laser Platoonin jampat. Tajusin vasta vähän myöhässä, että kisassa olisi saanut olla kuusi sarjaa joista valita neljä. Lähdin siis heti vaikeimman kautta eli käytän neljää sarjaa. Eteen saattaa tulla ongelmia, mutta onneksi saan pois ne napit jotka olisi kaikesta huolimatta maalannut kuten edellisen Laser Platoonalaiset. Muutenkin rajoittunut sopiin tähän kolmikkoon, jossa on vain kaksi eri figuuria!
Sitten vissiin pitäisi saada sivellin kauniiseen käteen? Keräsin tarvittavat värit ja vatkasin sekä tulen vatkaamaan kyseisiä maaleja. Alla olisi maalit mitä ajattelin käyttää. Katsotaan paljonko joudun lisäämään.
Taustalla möykkää Tool: Undertow.
Sitten vissiin pitäisi saada sivellin kauniiseen käteen? Keräsin tarvittavat värit ja vatkasin sekä tulen vatkaamaan kyseisiä maaleja. Alla olisi maalit mitä ajattelin käyttää. Katsotaan paljonko joudun lisäämään.
Taustalla möykkää Tool: Undertow.
lauantai 31. lokakuuta 2015
12 nappia kuukaudessa haaste
Pitkästä aikaa taas heräsi inspis tehdä jotain. Syynä kotimainen figuurifoorumi Sotavasara ja tarkkemmin ottaen (KISA) Sotun Marrasmaalaus. "Kisan" ydin on tehdä kolme figuuria per viikko järjestäjän antamalla teemalla. Kuun lopussa pitäisi olla valmiina 12 nappia neljällä eri teemalla.
Melkoinen urakka. Ottaen huomioon, että ei kuukausiin ole tullut tehtyä mitään. Ylipäätään 12 nappia per kuunkierto on mulle urakka!! Tulen juhlimaan, jos saan edes kolme täysin valmista yksilöä hyllyyn 1.12.2015.
Pidemmittä puheitta asian ytimeen. Nämä Ral Parthan kaunokaiset pitäisi maalata:
Vasemmalla ylhäällä 1. ryhmä Battletroops Steiner Laser Platoon kahden ilmeen ihmeet. Vasemmalla alhaalla Ral Parthan Ninja Boxin katana kaverit. Toinen taka porukka sekalainen fantasia kokoelma naikkosia ja viimeiseksi Cyberpunkia ja random hoitsu (en suoraan muista mistä laatikosta).
Suurin ongelma on, että alustoja ei ole tehty kaikille ja joudun ne vääntämään ennen itse maalausurakkaa. Ehkä vähän turhan yksityiskohtaisia kokonaisuudessaan eli joudun säätämään turhaksi asti ja kulutan taas aikani vasemman silmän viilaamiseen ja muu nappi jää ö-luokan pohjamaaleihin.
Go go...
Melkoinen urakka. Ottaen huomioon, että ei kuukausiin ole tullut tehtyä mitään. Ylipäätään 12 nappia per kuunkierto on mulle urakka!! Tulen juhlimaan, jos saan edes kolme täysin valmista yksilöä hyllyyn 1.12.2015.
Pidemmittä puheitta asian ytimeen. Nämä Ral Parthan kaunokaiset pitäisi maalata:
Suurin ongelma on, että alustoja ei ole tehty kaikille ja joudun ne vääntämään ennen itse maalausurakkaa. Ehkä vähän turhan yksityiskohtaisia kokonaisuudessaan eli joudun säätämään turhaksi asti ja kulutan taas aikani vasemman silmän viilaamiseen ja muu nappi jää ö-luokan pohjamaaleihin.
Go go...
tiistai 4. elokuuta 2015
Mordheim Witch Hunter Band Brotherhood of Feuermacher
Kesä alkaa olla ohi ja helteet vasta edessä päin. Kovaa siivoilua omissa nurkissa ja löytyi taas kummitteleva ikuisuus projekti. Mortikan noidanmetsästäjä warband:
Noidanmetsästäjä Manfred Feuermacher, noidanmetsästäjä kapteeni herra Reinhard Feuermacher, pappi Platte, noidanmetsästäjä Knall the Loony, noidanmetsästäjä Helmut Feuermacher. Viimeisenä palkkalainen, kääpiön ja puolituisen rakkauden, hedelmä kokki-tiedustelija Bankert the Cook.
Alustat vielä puolitiessään ja tiimistä puuttuu hurtat ja hurttien kouluttaja ja jotain mikä jää nähtäväksi. Tuskin saan tätäkään tehtyä, kun ei näillä main oikein Mortikkaa ole pelailtu, mutta uusi toivon kipinä on heränny, saas siis nähdä?
Kirjoiteltu Conan: Battle in the Swamp, taustalla päristen. Joka bändin tietää allekirjoittanee sanan päristen :)
Noidanmetsästäjä Manfred Feuermacher, noidanmetsästäjä kapteeni herra Reinhard Feuermacher, pappi Platte, noidanmetsästäjä Knall the Loony, noidanmetsästäjä Helmut Feuermacher. Viimeisenä palkkalainen, kääpiön ja puolituisen rakkauden, hedelmä kokki-tiedustelija Bankert the Cook.
Alustat vielä puolitiessään ja tiimistä puuttuu hurtat ja hurttien kouluttaja ja jotain mikä jää nähtäväksi. Tuskin saan tätäkään tehtyä, kun ei näillä main oikein Mortikkaa ole pelailtu, mutta uusi toivon kipinä on heränny, saas siis nähdä?
Kirjoiteltu Conan: Battle in the Swamp, taustalla päristen. Joka bändin tietää allekirjoittanee sanan päristen :)
lauantai 9. toukokuuta 2015
Nysästä nyhtäisty kokonainen pelipöytä
Varmasti jokainen miniatyyripelaaja on kohdannut tilaongelman: taistelut vaatisivat leveämmän pöydän kuin saatavilla on. Oma ratkaisuni ikuiseen kapeutuun on seuraava: tilasin määrämittaan sahattuna ö-luokan kuusivanerista levyt, tein kiinnikkeet ja sudin mustaksi. Yksinkertaista, mutta toimivaa. Valmis 3 x 4 jalkainen lisäpöytä odottaa X-wing taistoja.
Toinen ongelma, mikä turhan usein tulee turnauksissakin vastaan on jatkolevyjen länttääminen pöydille ilman, että niitä kiinnitetään. Hyvin simppeli puristin / lukko syntyy jämäpuusta poran ja sahan kanssa. Puristimia tarvitset kaksi, yksi kummallekin puolen piisaa ja lisälevy ei heilu eikä keiku, kun siihen nojaillaan.
Siipimutterilla puristimen saa aukaistua ja kiristettyä helposti. Omat puristimeni jäivät vähän turhan ohuiksi. Määrämittasin keittiön kannen paksuuden, mutta testiversion jälkeen tuli sanomista. Raakapuinen vaneri naarmutti keittiönpöytää. Jouduin laittamaan lisälevyn pohjaan pehmusteet, siksi puristin irvistää ja saattaa ajan kuluessa rikkoa itse levyn, kun pultti kääntyy puristimen mukana vinoon.
Muutama vinkki:
-12 mm kuusivanerilla on ehdoton minimi, muuten pöytäpinnan jatkeesta tulee liian hutera (kuusi on kevyt ja edullinen verrattuna esim. koivuun)
-pöydän alle huopapalat suojaamaan pöydän kantta (huopatollukat puristuksen kanssa junttaa lisälevyn tukevammin paikalleen eli kannattaa joka tapauksessa laittaa)
-mittaa keittiön yms. pöydän paksuus huupapalojen kanssa
Paljonko lysti kustansi? Levy ja sen määrämittaan sahaaminen maksoi 30 euroa. Hinta pitää sisällään toisen saman kokoisen levyn. Saan siis tuolla summalla käyttöön 4 x 6 jalkaisen pöydän, mikä riittänee kaikkiin inhimillisen kokoisiin kotipeleihin. Musta maali löytyi omasta takaa. Maalin kulutus saattoi olla noin 3-5 euron luokkaa sävytettynä. Puristimet syntyi jämäpuupaloista remontin yms. jäljiltä. Pultit ja mutterit maksoivat 3,99 €. Sähköä kului poraukseen häviävän vähän ja levyn nouto puutavaraliikkeestä kustansi kilometrikorvauksella (0,43*2,5=1,08€). Yhteensä siis 38,07 - 40,07 euroa. Ilmastovaikutuskin jäänee pieneksi, sidonhan kierrosta hiiltä vaneeriin. Tämä ei toki ota huomioon sitä hikoilun ja huohotuksen määrää, mitä pöydän ympärillä käytössä syntyy :)
Niin ja miten kävi testipelissä. Hävisin. Kuka käskee aina kahuuttamaan päin kiviä ja vielä jäämään niiden päälle! Mutta pääasia oli, että pöytä toimii!
Toinen ongelma, mikä turhan usein tulee turnauksissakin vastaan on jatkolevyjen länttääminen pöydille ilman, että niitä kiinnitetään. Hyvin simppeli puristin / lukko syntyy jämäpuusta poran ja sahan kanssa. Puristimia tarvitset kaksi, yksi kummallekin puolen piisaa ja lisälevy ei heilu eikä keiku, kun siihen nojaillaan.
Siipimutterilla puristimen saa aukaistua ja kiristettyä helposti. Omat puristimeni jäivät vähän turhan ohuiksi. Määrämittasin keittiön kannen paksuuden, mutta testiversion jälkeen tuli sanomista. Raakapuinen vaneri naarmutti keittiönpöytää. Jouduin laittamaan lisälevyn pohjaan pehmusteet, siksi puristin irvistää ja saattaa ajan kuluessa rikkoa itse levyn, kun pultti kääntyy puristimen mukana vinoon.
Muutama vinkki:
-12 mm kuusivanerilla on ehdoton minimi, muuten pöytäpinnan jatkeesta tulee liian hutera (kuusi on kevyt ja edullinen verrattuna esim. koivuun)
-pöydän alle huopapalat suojaamaan pöydän kantta (huopatollukat puristuksen kanssa junttaa lisälevyn tukevammin paikalleen eli kannattaa joka tapauksessa laittaa)
-mittaa keittiön yms. pöydän paksuus huupapalojen kanssa
Paljonko lysti kustansi? Levy ja sen määrämittaan sahaaminen maksoi 30 euroa. Hinta pitää sisällään toisen saman kokoisen levyn. Saan siis tuolla summalla käyttöön 4 x 6 jalkaisen pöydän, mikä riittänee kaikkiin inhimillisen kokoisiin kotipeleihin. Musta maali löytyi omasta takaa. Maalin kulutus saattoi olla noin 3-5 euron luokkaa sävytettynä. Puristimet syntyi jämäpuupaloista remontin yms. jäljiltä. Pultit ja mutterit maksoivat 3,99 €. Sähköä kului poraukseen häviävän vähän ja levyn nouto puutavaraliikkeestä kustansi kilometrikorvauksella (0,43*2,5=1,08€). Yhteensä siis 38,07 - 40,07 euroa. Ilmastovaikutuskin jäänee pieneksi, sidonhan kierrosta hiiltä vaneeriin. Tämä ei toki ota huomioon sitä hikoilun ja huohotuksen määrää, mitä pöydän ympärillä käytössä syntyy :)
Niin ja miten kävi testipelissä. Hävisin. Kuka käskee aina kahuuttamaan päin kiviä ja vielä jäämään niiden päälle! Mutta pääasia oli, että pöytä toimii!
torstai 2. huhtikuuta 2015
X-Wing turneilua
Tulipas pitkästä aikaa oikein piestyä noppaa. Paikallinen kivijalkapulju järjesti X-Wing kalabaliikin. Väkeä oli 4. Kuulostaa flopilta, mutta ei se sitä ollut. Toisilleen tuntemattomat autotallipelaajat kohtasivat ja mahdollisten vastustajien määrä vähintään tuplaantui koko seutukunnalla.
Omalta osaltani turnaus meni kuten yleensä. Ei mitenkään juhlallisesti. Kahdesta pelistä voitin toisen. Lähinnä siksi, että heitin vastoin todennäköisyyksiä varmaan kolmekymmentä väistöä Biggsille. Lista millä lentelin oli Wedge (Swarm Tactics), Biggs, Rookie ja Gold Squadron pilot (Ion Canonilla). Ajatus oli antaa Swarmilla Biggsille ja muille mahdollisuus ampua ensin ja häröillä Ionilla. En tainut päästä Swarmia käyttämään kertaakaan. En ainakaan toisessa pelissä vastaan tullutta Syndicate Thug listaa vastaan, kun voitin vielä initiativen. Toisin sanoen pisteiden haaskuuta. Muuten ihan peruskiva ja vanhanaikainen lista, joka tulee pienillä variaatoilla lentämään uudelleen.
Itsekehuskelen tässä omaa napaani siitä, että pidin kiinni turnauksiin osallistumisperiaatteestani. Aina itse maalatulla armeijalla! Aina!
Eihän X-Wingissä maalittomista tarvitsisi nipottaa, mutta on se vaan niin mukavaa lentää omat sudinnat koneen kyljessä. Eikä tarvitse miettiä kenen koneesta on kyse, jos ei joku ole saanut aikaan ihan identtistä jälkeä - kyseistä henkilöä pelkäisin.
Lisää pelejä ja kaluston hankintavaroja odotellessa.
Taustalla kirjoittelussa Behemoth - The Satanist, testikuuntelua. Tiedä sitten tykkäänkö. Ei ainakaan heti kättelyssä tullut mitään poissaolokohtausta ja wow-efektiä.
maanantai 2. maaliskuuta 2015
Flames of War? Kas siinä pulma!
Ikuisuusprojektien läpikäyntiä ja luopumisen tuskaa. Sitähän tämä taas on. Edellisessä kirjoituksessa päätin luopua viimeisestä Fantasy Battlen jäämistöstä. Osa napeista on jo vaihtanut omistajaa. Seuraavaksi on vuorossa Flames of War. Innostus kuivui kokoon, kun muuttotappion vuoksi pelipiiri kutistui puoleen - allekirjoittajaan.
Demotuskalustosta unelmoidessani hommasin neukkuja yhden komppanian verran. En saanut aloitettua kuin paria T-34:sta. Samaan aikaan väänsin remonttiylijäämästä laatikon pääarmeijalle eli suomalaiselle jääkäri / jalkaväki komppanialle.
Neukut löin myyntiin jo aikaisemmin, mutta mitä ihmettä teen keskeneräiselle korpisoturi jäämistölle?
.png)
Edellä oleva kuva on julkaistu aikaisemmin muussa yhteydessä ja sen jälkeen olen saanut jatkettua alustojen tekoa. Silti kesken ja pahasti. Kannattaisiko jatkaa loppuun ja myydä kokonaisuutena vai pistää myyntiin keskeneräisenä. Ei näitä viitsisi pitää nurkissaan pyörimässä?!
Demotuskalustosta unelmoidessani hommasin neukkuja yhden komppanian verran. En saanut aloitettua kuin paria T-34:sta. Samaan aikaan väänsin remonttiylijäämästä laatikon pääarmeijalle eli suomalaiselle jääkäri / jalkaväki komppanialle.
 |
| Laatikkoon mahtuu juuri ja juuri yksi komppania, sen kevyt tuki, nopat ja mitta. |
Neukut löin myyntiin jo aikaisemmin, mutta mitä ihmettä teen keskeneräiselle korpisoturi jäämistölle?
Edellä oleva kuva on julkaistu aikaisemmin muussa yhteydessä ja sen jälkeen olen saanut jatkettua alustojen tekoa. Silti kesken ja pahasti. Kannattaisiko jatkaa loppuun ja myydä kokonaisuutena vai pistää myyntiin keskeneräisenä. Ei näitä viitsisi pitää nurkissaan pyörimässä?!
perjantai 20. helmikuuta 2015
MYYNTIIN Fantasy Battlen Vampire Count jäämistö
Aikansa on masokisti, mutta nyt saa riittää. Olen kiduttanut itseäni loputtomilla: nyt teen tämän loppuun lausahduksilla. Figuurit ovat keränneet osumia monistuspaperilaatikossa tulematta valmiimmaksi jo reilun kymmenen vuotta. Ulkoilutin näitä vuosituhannen alussa Lahti Fanaticeissa saamassa pataansa ja ottamalla ainoat pisteensä maalauksessa. Kivaa oli, mutta ei musta turnauspelaajaa saanut aikaiseksi.
Vampire Count armeijani on oikeastaan täydellisin esimerkki siitä, miksi en saa mitään valmiiksi. Matkan varrella nälkä kasvaa ja on pakko tehdä sitä sun tätä pientä muokkausta ja vetää väriteema moneen kertaan uusiksi. Nyt on vihdoin tullut aika myydä lapsensa.
Myyn mielellään osasto kerralla eli mitä yksittäisessä kuvassa näkyy kerrallaan. Yksittäisiä nappeja kaupataan vain törkeillä hinnoilla. Ison köntän realisoin auliimmin. Osan kuten alusta loppuun tehdyt sankarit pitänen itselläni, ainakin toistaiseksi. Ja mitä on tarjolla:
Vampire Count armeijani on oikeastaan täydellisin esimerkki siitä, miksi en saa mitään valmiiksi. Matkan varrella nälkä kasvaa ja on pakko tehdä sitä sun tätä pientä muokkausta ja vetää väriteema moneen kertaan uusiksi. Nyt on vihdoin tullut aika myydä lapsensa.
Myyn mielellään osasto kerralla eli mitä yksittäisessä kuvassa näkyy kerrallaan. Yksittäisiä nappeja kaupataan vain törkeillä hinnoilla. Ison köntän realisoin auliimmin. Osan kuten alusta loppuun tehdyt sankarit pitänen itselläni, ainakin toistaiseksi. Ja mitä on tarjolla:
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
Tilauksessa Space Hulk - 100 % tehty
Tehty.
Tyhjentävää.
Pahoittelut ei ole yhtään kuvaa koko setistä, mutta edeltävistä kirjoituksista saa irti kaiken tarvittavan. Mikä on harmillisempaa, on että ei tullut tajuttua ottaa kuvia testipelistä.
Muutama miete tilaustyöskentelystä.
EKA KOKONAAN MAALATTU ARMEIJA!! Kuulit kyllä. Olen harrastellut miniatyyrejä ja niihin luettavia pelejä noin vuodesta 1990. Kummasti aito ulkopuolinen deadline ja korvaus työstä motivoi miestä. Samalla sammutin 40K kipinän. Terminaattorit toki on lutuisia maalata, että ehkä sitä joskus.
Aluksi vähän hirvitti, että saako aikaiseksi tarpeeksi hyvää jälkeä, että kehtaa luovuttaa työnsä. Ottaen huomioon, että homma piti saada pakettiin vielä kohtuullisessa ajassa - kokonaan. En kuitenkaan työstäessä potenut mitään negatiivisia fiboja tai tuntenut rotan syövän miestä. Mikä parhainta sain pidettyä itseni kurissa. Yleensä lähden kikkailemaan jotain uutta puolessa välissä. Vaihdan väriteemaa tai rupean intoamaan yli ammuttuja muokkauksia itse figuihin. Nyt oli selvä sabluuna ja pakettiin. Mitenkähän saisi omiin nappeihin saman menttaliteetin?
Itse Space Hulkista pari sanaa. Paketin pahviosat ovat sopivan laadukkaita. Terminaattorit ovat aivan loistavia ja kivoja maalata. Yksityiskohtaa piisaa ja jokainen nappi on yksilö, mikä on valtava plussa. Tyrkkyjen kohdalla ei hypeen ole aihetta. Määrä korvaa laatua eli samoja asentoja on mukana vähän liikaa 2010-luvun paketiksi. Edellisissä viesteissä vinguin myös muottien tai tietokoneveistämisen tuomista ärsyttävistä, turhista tai vääristyneistä muodoista. Mustalla paikkaamista sai tehdä turhankin paljon mm. alustojen pääkallojen muotoja joutui itse maalaamaan sculptin muotojen myötäilyn sijaan.
Yhden skenaarion jälkeen itse peli tuntui ihan kivan suoraviivaiselta, mutta silti taktikoinnille tilaa antavalta. Tyrkkyjen piilossa liikuttelu lisää jännä elementtiä ja terminaattorit todella lahtaavat päälle liian kaukaa juoksevat pedot. Vastavuoroisesti geenivarkaat tekevät hakkelusta lähistelyyn housut kintuissa joutuneesta mariinista.Testipelissä ei vielä tullut kiirus mariineilla, joiden vuoron pituus on tiimalasilla rajattu. Ehkä myöhemmissä skenaarioissa rupeaa hiki virtaamaan ja jokunen Mauno Perusmarsu jää syötille ajan loputtua.
Overwatch on mariinin peruskäsky ja toimenpide. Toki jokainen joka on automaatti aseilla roiskunut tietää, että paikallaan kytäten saa hallituilla laakeilla parempaa tulosta kuin J. Rambona lonkalta laskiessa. Itseäasiassa taitaa Rambokin yleensä seistä ja antaa vihulaismassojen jylliä kuparivaippojen eteen? Silti ihan massiivisen oloista menoa ja itselläni rupesi heti pyörimään päässä seuraava:
Aikanaan taisi saada peräti K18 lätkän itseensä. Alkudemon kessu antaa vinkin jota ei pidä ohittaa: Overwatch!
Edit: Hypeissäni huomasin vasta nyt, että tänne homeensekaan on tupasahtunut uutta väkeä eli tervetuloa Nojis (bloginaan: Maalausta ja Muovailuvahaa) ja Vala (väripirteän Space Hulkin uusi omistaja).
Tyhjentävää.
Pahoittelut ei ole yhtään kuvaa koko setistä, mutta edeltävistä kirjoituksista saa irti kaiken tarvittavan. Mikä on harmillisempaa, on että ei tullut tajuttua ottaa kuvia testipelistä.
Muutama miete tilaustyöskentelystä.
EKA KOKONAAN MAALATTU ARMEIJA!! Kuulit kyllä. Olen harrastellut miniatyyrejä ja niihin luettavia pelejä noin vuodesta 1990. Kummasti aito ulkopuolinen deadline ja korvaus työstä motivoi miestä. Samalla sammutin 40K kipinän. Terminaattorit toki on lutuisia maalata, että ehkä sitä joskus.
Aluksi vähän hirvitti, että saako aikaiseksi tarpeeksi hyvää jälkeä, että kehtaa luovuttaa työnsä. Ottaen huomioon, että homma piti saada pakettiin vielä kohtuullisessa ajassa - kokonaan. En kuitenkaan työstäessä potenut mitään negatiivisia fiboja tai tuntenut rotan syövän miestä. Mikä parhainta sain pidettyä itseni kurissa. Yleensä lähden kikkailemaan jotain uutta puolessa välissä. Vaihdan väriteemaa tai rupean intoamaan yli ammuttuja muokkauksia itse figuihin. Nyt oli selvä sabluuna ja pakettiin. Mitenkähän saisi omiin nappeihin saman menttaliteetin?
Itse Space Hulkista pari sanaa. Paketin pahviosat ovat sopivan laadukkaita. Terminaattorit ovat aivan loistavia ja kivoja maalata. Yksityiskohtaa piisaa ja jokainen nappi on yksilö, mikä on valtava plussa. Tyrkkyjen kohdalla ei hypeen ole aihetta. Määrä korvaa laatua eli samoja asentoja on mukana vähän liikaa 2010-luvun paketiksi. Edellisissä viesteissä vinguin myös muottien tai tietokoneveistämisen tuomista ärsyttävistä, turhista tai vääristyneistä muodoista. Mustalla paikkaamista sai tehdä turhankin paljon mm. alustojen pääkallojen muotoja joutui itse maalaamaan sculptin muotojen myötäilyn sijaan.
Yhden skenaarion jälkeen itse peli tuntui ihan kivan suoraviivaiselta, mutta silti taktikoinnille tilaa antavalta. Tyrkkyjen piilossa liikuttelu lisää jännä elementtiä ja terminaattorit todella lahtaavat päälle liian kaukaa juoksevat pedot. Vastavuoroisesti geenivarkaat tekevät hakkelusta lähistelyyn housut kintuissa joutuneesta mariinista.Testipelissä ei vielä tullut kiirus mariineilla, joiden vuoron pituus on tiimalasilla rajattu. Ehkä myöhemmissä skenaarioissa rupeaa hiki virtaamaan ja jokunen Mauno Perusmarsu jää syötille ajan loputtua.
Overwatch on mariinin peruskäsky ja toimenpide. Toki jokainen joka on automaatti aseilla roiskunut tietää, että paikallaan kytäten saa hallituilla laakeilla parempaa tulosta kuin J. Rambona lonkalta laskiessa. Itseäasiassa taitaa Rambokin yleensä seistä ja antaa vihulaismassojen jylliä kuparivaippojen eteen? Silti ihan massiivisen oloista menoa ja itselläni rupesi heti pyörimään päässä seuraava:
Aikanaan taisi saada peräti K18 lätkän itseensä. Alkudemon kessu antaa vinkin jota ei pidä ohittaa: Overwatch!
Edit: Hypeissäni huomasin vasta nyt, että tänne homeensekaan on tupasahtunut uutta väkeä eli tervetuloa Nojis (bloginaan: Maalausta ja Muovailuvahaa) ja Vala (väripirteän Space Hulkin uusi omistaja).
tiistai 3. helmikuuta 2015
Tilauksessa Space Hulk - 99 % tehty
Done!
Kirjastonhoitaja:
Kuukahtanut terminaattori, C.A.T ja kippo:
Ovet:
Ja se siitä, paitsi luovutus. Siksi tuo puuttuva prosentti.
Kirjastonhoitaja:
Ovet:
Ja se siitä, paitsi luovutus. Siksi tuo puuttuva prosentti.
maanantai 2. helmikuuta 2015
Tilauksessa Space Hulk - 92 % tehty
Raskaat aseet laulamaan isolle Bertalle:
Huh, huh. Vielä olisi Kirjastonhoitaja ja lisäkilkkeet kuten CAT yksikkö ja ovet. Kyllä tämä tästä.
Huh, huh. Vielä olisi Kirjastonhoitaja ja lisäkilkkeet kuten CAT yksikkö ja ovet. Kyllä tämä tästä.
torstai 29. tammikuuta 2015
Tilauksessa Space Hulk - 76 % tehty
Liekeissä ja selkä myös, kun erehdyin taas tekemään persiilläni...
Salamahanskapatu on ehdoton ykkösnappi. Rouhea asento ja asenne. Näitä on kyllä harvinaisen hauska maalata. Vähän kummittelee 40k mörkö taustalla, mutta eiköhän se tästä laannu. Edessä on vielä monta monituista siveltimen vetoa ennen kuin on homma on paketissa. Toivottavasti siinä sivussa sivellään balsamia myös avautuvaan nelkkarihaavaan.
Nyt taukopaikalla!
Nyt taukopaikalla!
Tilauksessa Space Hulk - 68 % tehty
Jatkoa. Himputin kameran linssiin on joku perhepiirin rasvanäppi onnistunut jättämään oman eritekerroksensa sormenjäljen kanssa. Pika puhdistus tuotti sumun, joten pitää vissiin käydä hankkimassa ihan virallista linssin putsaustekniikkaa...
Mutta asiaan:
Mutta asiaan:
maanantai 26. tammikuuta 2015
Tilauksessa Space Hulk - 48 % tehty
Kuin Windows konsanaan hyppää valmistumisprosentti järjenvastaisen loikan. Seuraavaksi on varmaan luvassa klassinen 98% tehty ja ikuisuuden kestävä 2 prosentin päivitys. Toivottavasti näin ei käy. Lupailin homman olevan tammikuulla paketissa...
Kehuin Space Hulkin laatua, mutta nyt on pakko vähän nipottaa. Tyrkyissä varsinkin hienommilla alustoilla olevissa on nähtävästi tietokoneella tehdyn "veistämisen" tai valutekniikan vuoksi älytön määrä turhia kohtia joita joutuu vetämään blankolla mustalla. Sinällään tämä ei olisi ongelma, mutta esimerkiksi ison monsun kallokasassa on kohtuuttomasti vauhtiraidallisia kalloja näkyvillä. Kallon muoto jatkuu epäloogisesti valun sisäpintaa kohti jättäen kuin vauhtiraidan. Toisinsanoen kallojen pyöreyden on joutunut maalamaan itse.
Takaisin maalauspenkkiin!
Kehuin Space Hulkin laatua, mutta nyt on pakko vähän nipottaa. Tyrkyissä varsinkin hienommilla alustoilla olevissa on nähtävästi tietokoneella tehdyn "veistämisen" tai valutekniikan vuoksi älytön määrä turhia kohtia joita joutuu vetämään blankolla mustalla. Sinällään tämä ei olisi ongelma, mutta esimerkiksi ison monsun kallokasassa on kohtuuttomasti vauhtiraidallisia kalloja näkyvillä. Kallon muoto jatkuu epäloogisesti valun sisäpintaa kohti jättäen kuin vauhtiraidan. Toisinsanoen kallojen pyöreyden on joutunut maalamaan itse.
Takaisin maalauspenkkiin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)